Tutkimus- ja kehittämisteemat

Strategiaprosessi

Strateginen johtaminen omaksuttiin yritysten johtamisesta kuntasektorin käyttöön 2000-luvun taitteessa. Kymmenessä vuodessa kuntiin on syntynyt kirjavia käytäntöjä strategiatyöskentelylle. Sekä kuntien väliltä että niiden sisältä puuttuvat yhtenäiset strategiatyöskentelyn käsitteet, prosessit ja toimintatavat. Strategioiden käytäntöön viennille ja seurannalle ei ole välineitä, siksi strategioiden toteutus on usein kuntaorganisaatioissa puuttellista. Lisäksi strategiaprosessit, palveluprosessit ja hankintaprosessit muodostavat systeemisen kokonaisuuden, jossa prosessit vaikuttavat toisiinsa, mutta prosessien kokonaisuutta ei usein hahmoteta. KIMPPA-hankkeessa lähdettiin pureutumaan edellä mainittuihin haasteisiin tarkastelemalla systemaattisesti strategiaan liittyviä prosesseja ja luomalla strategiatyöskentelyyn kehittämismenetelmiä.

Hankkeessa on tutkittu kunnan strategioiden jalkauttamisen esteitä ja edellytyksiä. Tuloksena on syntynyt malli strategiaprosessin johtamiseen siten, että prosessista seuraa henkilöstön sitoutuminen ja strategioiden implementoiminen.

Hankkeessa on selvitetty, minkälaisten prosessien kautta kuntien strategiatyöskentely tapahtuu, mitä toimijoita prosessiin kuuluu ja miten vastuut jakautuvat prosessissa. Tuloksena on kehitetty toimialat leikkaava kunnan strategiaprosessin malli, jota voidaan soveltaa eritasoisten strategioiden luomiseen ja implementointiin kunnan monitoimijaverkostossa.

Hankkeessa on tarkasteltu kunnan strategia-arkkitehtuurin rakentamista eli sitä, kuinka erilaisista strategioista ja poliittisista ohjelmista yms. saadaan muodostettua kuntaan johdonmukainen, selkeä kokonaisuus. Tuloksena esitetään, että mielekkääseen lopputulokseen päästään tarkastelemalla eri strategioiden prosesseja, niiden syötteitä ja tulosteita, saman aikaisesti strategia-arkkitehtuurin kanssa.

Strategioiden laatimiseen ja toteuttamiseen liittyvien prosessien tarkastelun seurauksena hankkeessa löydettiin uusia, kumppanuuksien hallintaa ja uusien kumppanuuksien kehittämistä kuvaavia, kuntastrategiaprosessiin kiinteästi liittyviä prosesseja. Uudet prosessit vaativat myös toteutuakseen uusia rooleja ja osaamisia.

Hankkeessa tutkittiin strategisen suunnittelun ja toteutuksen nykytilaa ja suunniteltiin uusi malli ikäpoliittiselle strategiaprosessille.

Strategiaprosessin yhteydessä on myös tutkittu operatiivisten riskien identifioimista strategiaprosessin tarkastelun kautta.

Palveluprosessi

Laadukas palvelu syntyy laadukkaassa prosessissa. Palveluprosessin päämäärä on asiakkaan tarpeen tyydyttäminen, siksi prosessien kehittämisen tulee aina olla asiakaslähtöistä. Kuntien palveluporsessien haasteena on saada yksityisistä ja julkisista toimijoista muodostuva asiakasta palveleva verkosto toimimaan saumattomana kokonaisuutena, asiakkaan tarpeita kuunnellen. Hankkeessa lähtökohtana oli myös asiakkaan elämän tarkastelu kokonaisuutena, jolloin sosiaali- ja terveyspalveluissa korostuu ennaltaehkäisevyys ja kuntouttavuus.

Hankkeessa tutkittiin ikääntyvän oikeutta saada sosiaalipalvelua sekä yleensä sosiaalisten perusoikeuksien toteutumista ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Kotihoidon palveluprosessi -prosessikartan avulla ja selvitettiin, missä kohdin prosessia asiakkaan oikeudet voidaan turvata.

Hankkeessa luotiin malli palvelujen tuotteistamis- ja modulointiprosessille. Mallia voidaan soveltaa palvelujen tuotteistamiseen ja kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollontoimialan monitoimijaverkostoissa.

Verkosto

Kuntien rooli on 2000-luvulle tultaessa muuttunut palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi. Vaikka palvelujen tuottajana toimii yhä useammin yksityinen organisaatio, kunnalla on järjestämisvastuunsa vuoksi palveluiden koordinoijan asema. Palvelurakenteen monipuolistuminen tuo mahdollisuuden vastata entistä paremmin asiakkaan tarpeisiin, toisaalta palveluohjauksen rooli korostuu kun loppuasiakkaan palvelut tuottaa yksityisistä ja julkisista toimijoista koostuva verkosto. Kuntien haasteena on saada ensinnäkin kunnan - toimialoista tai hallintokunnista koostuva - verkostomainen organisaatio toimimaan eheänä kokonaisuutena kuntalaisen parhaaksi. Toisaalta loppuasiakkaat eli kuntalaiset, heitä palvelevat viranomaiset sekä yksityiset palveluntuottajat muodostavat oman verkostonsa, jonka koordinointi käy yhä monimutkaisemmaksi toimijoiden lisääntyessä.

Hankkeessa on tutkittu jaetun vision luomista useasta toimijasta koostuvassa verkostossa. Tuloksena on luotu malli jaetun vision luomisesta verkostossa. Malli perustuu verkoston osapuolten väliselle jatkuvalle keskustelulle verkoston halutusta tulevaisuudesta.

Hankkeessa tutkittiin, kuinka kunnan ja sen alueen palveluntuottajien välistä yhteistyötä kyettäisiin kehittämään entistä tiiviimmäksi, innovatiivisemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi. Tuloksena luotiin malli kumppanuusfoorumeihin perustuvasta jatkuvasta vuoropuhelusta kunnan ja sen alueen palveluntuottajien välillä.

Hankintaprosessi

Laki julkisista hankinnoista säätelee kuntien kilpailutusta. Pelkkään hankintalakiin ja kilpailutusprosessiin keskittyminen estää kuntia näkemästä hankintoihin liittyviä vuorovaikutusmahdollisuuksia sekä palveluntuottajien että kuntalaisten kanssa. Kilpailutus on vain pieni osa hankintoihin liittyvää prosessia, ennen kilpailutuksen aloittamista tulisi paljon nykyistä enemmän kuunnella asiakkaita ja keskustella palveluntarjoajien kanssa yhteisistä päämääristä. Tavaratuotannossa kilpailutusta edeltävästä keskustelusta palveluntuottajien kanssa käytetään nimitystä "tekninen vuoropuhelu", palvelujen kilpailutuksessa vastaavaa termiä ei ole.

Hankkeen tutkimustulosten mukaan julkisten hankintojen hankintaprosessissa palvelujen käyttäjä ei ole asianosaisasemassa eikä hänellä ole käytettävissä oikeusturvakeinoja. Asiakkaan oikeudet tulisi turvata jo ennen hankintaprosessia.

Hankkeessa on selvitetty, miten kaupunkitason strategiset linjaukset näkyvät pitkäaikaisasumisen ostopalvelujen hankintadokumenteissa.