Tapaustutkimukset pilottikunnissa

KIMPPA-hankkeen pilottikuntia olivat Espoo, Hämeenlinna, Kauniainen, Turku ja Vantaa. Lisäksi hankkeen rinnalla toteutettiin kaksi ryhmähanketta:YTY ja TESOn ryhmähanke sekä EETU-ryhmähanke. Seuraavassa tiivistelmät pilottikunnissa toteutetuista osahankkeista sekä KIMPPA-ryhmähankkeista. Jokaisen tapauskuvauksen otsikkoa klikkaamalla pääsee pidempiin tapauskuvauksiin (pdf-tiedostot).

Espoon strategiat-osahanke - Palvelujen järjestäminen ja strategioiden toteutuminen vanhuspalvelujen tulosyksikössä

Espoon strategiat -osahankkeessa tarkasteltiin Espoo strategiaa palvelujen järjestämisen näkökulmasta ja tutkittiin strategioiden toteutumista vanhustenpalvelujen tulosyksikössä. Tutkimuksen tuloksena syntyi malli strategia-arkkitehtuurista ja siitä, kuinka se tulisi rakentaa (strategiaprosessiarkkitehtuuri), sekä uudenlaisia rooleja vaativat strategiset prosessit: "Kumppanuuksien ja ostopalvelujen hallinta" ja "Palvelujenjärjestämisvaihtoehtojen kehittäminen". Lisäksi Espoo-strategiaprosessin toimintaympäristöanalyysivaihetta työstettiin ja syntyi uusi, kaikki toimialat osallistuttava toimintaympäristöanalyysiprosessin malli.

Espoon VAPA:n osahanke - kuntouttavia palvelutuotteita Espoolaisille ikäihmisille

Espoon vanhusten palvelujen osahankkeessa Espoon kotihoidon ja yksityisten palveluntuottajien edustajat loivat yhteistyössä palvelutuoteideoita, joita käytettiin Espoon kotihoidon palvelujen kilpailutuksessa. Osahankkeessa syntyi menetelmä yhteisten palveluideoiden ja innovaatioiden luomiseen.

Espoon kotihoidon verkosto osahanke

Espoon toimintamallit -osahankkeessa KIMPPA esitutkimushankkeessa kartoitettiin Espoon kotihoidon julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoista muodostuva verkosto. Hankkeen tuloksena syntyi Espoon kotihoidon verkostomalli sekä toimintamalleja Espoon kotihoidon ja yksityisten palveluntarjoajien väliseen yhteistyöhön.

Hämeenlinnan osahanke

Hämeenlinnan osahankkeessa tutkittiin ja kehitettiin Hämeenlinnan ikäpoliittisen strategian luomis- ja toteuttamisprosessia. Hankkeessa luotiin prosessimalli, jossa huomioidaan kaikki hallintokunnat sekä yksityiset palveluntuottajat. Mallissa käsitellään eri toimijoiden sitouttamista sekä prosessin aikatauluttamista eri vaiheineen. Mallin lisäksi hankkeen lopputuloksena syntyi työkirja, jossa käydään yksityiskohtaisemmin läpi mallin eri vaiheisiin liittyvää johtamisen tematiikkaa.

Kauniaisten osahanke - Kauniaisten mielentereveystyön verkoston kehittäminen

Kauniaisten mielenterveystyön verkoston kehittäminen -osahankkeessa mallinnettiin mielenterveystyöhön liittyvien toimijoiden verkosto sekä palveluprosessi. Visuaaliset verkosto- ja prosessimallit toimivat nykytilan kartoituksena, jonka pohjalta Kauniaisten kaupunki laati mielenterveystyön kokonaissuunnitelman. Kevään 2006 KIMPPA-hankkeen jälkeen Kauniaisissa jatkettiin mielenterveystyön kehittämistä elinkaariajattelun mukaisesti. Mielenterveystyön kehittämisen eteenpäin viemisessä merkittävimmäksi tulokseksi nousi verkostomalli, jonka avulla oli helppoa hahmottaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. KIMPPA-hankkeesta on ollut Kauniaisten kaupungille laajempaakin hyötyä kuin vain mielenterveystyön verkoston kehittäminen; hanke on myös antanut suuntaviivoja ja eväitä perhekeskustyön, vanhustyön ja ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittämiseen. Hanke opetti, miten asioita kehitetään asiakaslähtöisesti kokonaisuuksina moniammatillisessa verkostossa.

Turun osahanke - Hankintatoimen ja palveluntuottajien välisen vuorovaikutuksen tehostaminen

Turun osahankkeessa "Hankintatoimen ja palveluntuottajien välisen vuorovaikutuksen tehostaminen" tutkittiin ja kehitettiin kaupungin organisaation ja alueen palveluntuottajien välistä yhteistyötä. Hankkeen aikana luotiin yhteisiin kumppanuusfoorumeihin perustuva malli, joka perustuu Turun kaupungin ja palveluntuottajien välillä tapahtuvaan vuoropuheluun. Kumppanuusfoorumien tavoitteena on edesauttaa yhteisen ymmärryksen syntymistä toimijoiden välillä, edistää tiedon ja näkemyksen jakamista, synnyttää toimijoiden välistä luottamusta ja luoda hedelmällistä maaperää uusille innovaatioille.

Turun osahanke - Vanhusten hyvinvointipalvelujen hankkiminen

KIMPPA esitutkimushankkeen Turun hankinnat -osahankkeen tuloksiin perustuen varsinaisessa KIMPPA-tutkimushankkeessa luotiin malli hankintaprosessissa tarvittavasta osaamisesta. Malli osoittaa kussakin hankintaprosessin eri vaiheessa tarvittavan osaamistarpeen sekä ne olosuhde- ja rakenteelliset tekijät, jotka on huomioitava kussakin hankintaprosessin eri vaiheessa.

Vantaan osahanke

Vanhuspalveluverkoston toimintaa tutkivassa Vantaan osahankkeessa mallinnettiin vanhuspalvelujen toimijoiden verkosto, joka on mukana vanhuksen siirtyessä erikoissairaanhoidosta kotiin tai uuteen hoitopaikkaan sekä vanhuspalveluprosessi esimerkkitapauksen avulla. Vantaan vanhuspalveluverkostosta löytyi kahdentasoisia haasteita: rakenteellisia sekä toimintatapoihin liittyviä. Rakenteellista selkeyttä toisi geriatrisen keskuksen perustaminen, jolloin kaikki geriatriset palvelut olisivat saatavilla yhdestä paikasta. Toimintatapoihin liittyviin haasteisiin ratkaisuja toisivat yhtenäiset tietojärjestelmät, tiedonvälityksen pelisäännöt ja organisaatiorajat ylittävän yhteistyön lisääminen.

YTY-TESO Ryhmähanke

YTY-TESO -ryhmähankkeessa mallinnettiin kunnallinen hankintaprosessi. Tavoitteena oli tuottaa sosiaalialan palveluntarjoajille uudentyyppinen malli julkisesta hankintaprosessista. Lisäksi hankkeessa suunniteltiin rakenne ja sisältö hankintaosaamiseen liittyvälle internet-portaalille. Portaali löytyy osoitteesta www.tarjousneuvo.fi. Hanke toteutettiin yhdessä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n, Terveys- ja sosiaalialan yrittäjät TESO ry:n ja kymmenen pilottiorganisaation kanssa.

Kotihoidon ja vanhusten palvelujen tuotteistuksen mallinnus (EETU) - ryhmähanke

EETU-ryhmähankkeessa mallinnettiin kotihoidon ja vanhusten palvelujen tuotteistamisprosessi. Hanke toteutettiin yhdessä konsulttiyrityksen ja hoiva-alan asiantuntijayrityksen kanssa. Hankkeeseen osallistui viisi hoiva-, koti- ja asumispalvelualan yritystä. Ryhmähankkeeseen osallistuneet yritykset tuotteistivat palvelujaan hankkeen aikana. Hankkeen tavoitteena oli tuotteistamisprosessin mallinnuksen lisäksi luoda työkaluja tuotteistamisen avuksi. Hanke koostui seitsemästä kehittämispäivästä, joista yksi oli simulointipäivä. Simulointipäivässä kehitettiin tuotteistamisprosessin mallia, ja hankkeeseen osallistuneet yritykset esittelivät pilottituotteitaan.