KIMPASSA havaitsimme

"Paperinmakuisesta strategiatyöstä yhteiseen kehittämiseen ja oppimiseen!"

• Sitoutuminen edellyttää ymmärrystä, siksi kaikkien organisaatiotasojen ja verkoston osapuolien aktiivinen osallistuminen strategiaprosessiin on tärkeää.
• Toimiva strategiatyö perustuu jatkuvalle yhteiselle keskustelulle, jossa eri osapuolet yhdessä hahmottavat ympäröivää maailmaansa, yksilöllisiä ja yhteisiä päämääriään sekä keinoja päämäärien saavuttamiseksi.
• Yhteinen ymmärrys ja yhteinen kieli ovat strategiakeskustelun edellytyksiä. Strategiantyöskentelyssä käytettävä kieli ja käsitteet tulee yhdessä keskustella organisaatiossa ja verkostossa.
• Strategiaprosessin visuaalinen mallintaminen ja sen yhteinen läpi keskustelu antavat hyvän pohjan strategiatyöskentelylle.
• Vuosittaisesta strategiapuserruksesta kohti jatkuvaa yhteistä oppimista ja kehittämistä!

"Prosessien kehittämisellä laadukkaaseen toimintaan!"

• Palveluprosessit kuvaavat kokonaisuuksia aina neuvonnasta ja palvelutarpeen arvioinnista lähtien palvelun tuottamiseen ja seurantaan; toimijoina palvelunjärjestäjä, palveluntuottajat ja asiakas omaisineen
• Perinteiset hoitoketjut kuvaavat peräkkäisiä toimenpiteitä, kun taas palveluprosessikuvauksella kuvataan kokonaisuus asiakkaan näkökulmasta ja hahmotetaan toimijoiden väliset rajapinnat
• Palvelun laatu syntyy hyvin suunnitellussa ja toteutetussa prosessissa

"Avoin ja rikastava dialogi kunnan ja palveluntuottajien välillä luo pohjan yhteiselle kehittymiselle!"

• Kunta ja alueen palveluntuottajat eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan yhteistyökumppaneita!
• Avoin ja rikastava vuoropuhelu kunnan ja palveluntuottajien välillä luo pohjan hedelmälliselle yhteistyölle. Keskinäinen dialogi ruokkii yhteisen ymmärryksen syntymistä, auttaa luomaan hyvää henkeä osapuolten välille ja toimii yhteisen kehittymisen kasvualustana.
• Kunnan keskeisenä tehtävänä on järjestää yhteisiä foorumeita jatkuvan vuoropuhelun ylläpitämiseksi; lähtökohtina toisten kunnioittaminen, aito kuunteleminen ja yhdessä kehittyminen.

"Kunnan ja yksityisten toimijoiden muodostama verkosto - voimavara innovatiiviselle palvelujen kehittämiselle!"

• Toimiva sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus on monen tekijän summa. Kunnan tehtävänä on hallita näistä tekijöistä muodostuvaa palveluverkostoa.
• Verkostoissa piilee paljon potentiaalia uusien palveluiden kehittämiseen.
• Verkostoinnovaatioista sekä hyvinvointia että kustannusetuja pitkällä tähtäimellä.

"Uusi kuntajohtajuus - kokonaisuuksien hallintaa ja ihmisten oppimisen edistämistä!"

• Uudessa kuntajohtajuudessa keskeistä on laajojen kokonaisuuksien ja niissä vaikuttavien vuorovaikutussuhteiden hahmottaminen sekä ihmisten johtaminen muutosten keskellä.
• Vuorovaikutteiset ja visuaaliset työskentelymenetelmät auttavat kehittämään ymmärrystä kokonaisuuksien toiminnasta
• Johtajaksi kasvaminen edellyttää oman ajattelun ja toiminnan jatkuvaa reflektointia, elinikäistä käytännöstä oppimista.

"Jaettu visio verkoston toiminnan perustana!"

• Verkoston toiminnan ohjaamisen ja yhteisen kehittymisen pohjaksi tarvitaan eri osapuolia yhdistävä yhteinen unelma, jaettu visio.
• Jaetun vision luominen perustuu jatkuvalle vuoropuhelulle verkoston eri jäsenten kesken. Jaetun vision luomisessa on tärkeää vapaus henkilökohtaisten visioiden jakamiseen, uskallus nykyhetken kuvaamiseen sellaisena kuin se on ja halu eri näkökulmien yhdessä kehittämiseen.

"Unohtuuko asiakas kuntien palveluhankinnoissa - Asiakkaan oikeudet huomioitava jo ennen hankintaa, kunnan strategisessa päätöksenteossa!"

• Hallinnon yksipuolisuus ja valtaluonne ohjaavat laillisuusperiaatteen mukaan viranomaisten toimintaa - asiakkaalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa saamiensa palvelujen määrään ja sisältöön
• Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet on kirjattu perustuslakiin, sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen edellyttää kuitenkin aina julkisen vallan aktiivisia toimia kuten resursseja ja lainsäädäntöä
• Asiakaslaki määrittelee asiakkaan oikeuksia, vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta häntä koskevassa asiassa ja turvaa asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään ja riittävään palveluun. Palvelun tuotantotavoista päätettäessä ja ostopalvelusopimuksia tehtäessä palvelun käyttäjä ei kuitenkaan ole asianosaisen asemassa, joten hänellä ei ole käytettävissään asianosaisen oikeusturvakeinoja
• Kuntalaisille tulee kuitenkin kuntalain mukaan turvata riittävät mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin asioihin
• Asiakkaan oikeudet tulisi huomioida ja asiakasta tulisi kuunnella jo kunnan strategioita laadittaessa
• Kunnan tarjouspyynnössä tulee määritellä selkeästi ja asiakaslähtöisesti ostettava palvelu, tarjouspyynnön jälkeen asiakkaan asemaan ei voida enää vaikuttaa. Hankittavat palvelut tulisi tuotteistaa asiakasta kuunnellen!

"Kokonaisvaltainen hankintaosaamisen on paljon enemmän kuin pelkkää hankintalain tuntemusta!

• Hankinnan osaaminen on muutakin kuin lainsäädännön tuntemusta.
• Keskeistä on tuntea oma toimintaympäristö - mitä palveluita on tällä hetkellä saatavilla markkinoilta, mille palveluille on tulevaisuudessa kysyntää.
• Tuotteistaminen on hankintaprosessin kivijalka. Sekä palveluntuottajien että kunnan yksiköiden on osattava tuotteistaa palvelunsa. Yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteinen tuotteistaminen synnyttää myös uusia palveluinnovaatioita

"Hankintaprosessin innovatiivisuus ja tehokkuus ratkaistaan jo ennen kilpailutusta - rajoitteista mahdollisuuksiin"

• Hankintalainsäädännön kuvaama prosessi säätelee hankinnan toteutustapaa - yhteistyöverkostojen ja innovaatioiden luominen tapahtuvat tämän prosessin ulkopuolella.
• Eri osapuolten näkökulmien, tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen ennen varsinaista hankinnan käynnistämistä on tärkeää. Oleellista on keskustella yhteisistä pelisäännöistä nykyisten ja tulevien palveluntuottajien kanssa.